"Kuin enkeli olisi tullut ovesta"

Syntymäpäiväilmoitus paikallislehdessä toi yllättävän helpotuksen enontekiöläisten elämään.

Tornion Hoito- ja kuntoutuslaitos Saarenvireeseen tuli kesällä 2013 kirje Enontekiöltä, jossa Marjatta ja Antti Palismaa kertoivat saaneensa avustajatoiminnasta kaivattua apua kotiinsa. Avustajan tulemisen takana oli kuitenkin värikkäitä vaiheita.

Pari, kolme vuotta sitten Muonion-Enontekiön veteraanien puheenjohtaja Osmo Niemelä kertoi, että Lappiin oli lahjoitettu autoja veteraanien käyttöön. Tarkoitus oli hankkia auton mukana kulkeva henkilö vierailemaan veteraanien ja sotaleskien kotona ja tarpeen mukaan avustamaan heitä toivotuissa asioissa. Enempää hän ei osannut neuvoa. Pitkään kyselimme, missä tällainen auto ja henkilö liikkuivat. Joku oli nähnyt sellaisen joskus Karesuvannon ja Palojoensuun suunnalla, joku oli jopa kuullut veteraanista, jonka luona tällainen avustaja oli käynyt. Muuta ei tiedetty.”

24_Antti ja Tanja
Antin syntymäpäiväilmoituksen ansiosta Tanja löysi avustettavan veteraaniperheen.

Sattuma puuttui peliin, kun Antti, joka sota-aikana tunnettiin nimellä Antti Palojärvi, viime keväänä täytti 90 vuotta, ja lapset laittoivat paikallislehteen ilmoituksen saameksi ja suomeksi, että Antti on juhlapäivänä matkoilla.

 –  Avustaja näki ilmoituksen ja mietti, että tuon ikäinen mies voisi olla veteraani. Hän soitti kuntaan ja tarkisti asian. Hän ajaa matkoillaan ohitsemme joka kerta, joten hän ajatteli, että voisi käydä myös meidän luona. Niinpä avustaja löysi meidät, Marjatta kertoo puhelimessa heidän alustaan avustaja Tanja Harjun kanssa.

 ”Oli kuin enkeli olisi tullut ovesta. Sovittiin, että hän kävisi esimerkiksi kerran kuussa, valmiina tekemään ihan mitä toivottiin. Eivät ole koskaan ikkunat kiiltäneet yhtä kirkkaina, eikä sauna tuoksunut yhtä raikkaalta.”

Onni kohtasi

Kirjeessään Marjatta kertoo, kuinka hän oli vieraillut torniolaisen kollegansa luona samaan aikaan viikoittain käyvän kodinhoitajan kanssa.

”Ovelta kuului hei. Joku meni keittiöön, oli siellä muutaman minuutin ja taas kuului hei, ja ulko-ovi kolahti.”

24_Palismaat ja Tanja
Tanja Harju kävi Palismaiden luona kerran kuukaudessa ja oli suureksi avuksi Palismaille, joista Antti oli sodassa tarkka-ampujana ja Syvärin sissinä. Marjatta puolestaan oli pikkulotta.

Marjatta sai kuulla, että kyseessä oli kodinhoitaja, joka kävi laskemassa ystävän lääkepillerit dosettiin, vaikka osaisihan hän sen itsekin tehdä. Marjatta ihmetteli, eikö kodinhoitaja tehnyt muuta, esimerkiksi hakenut postia tai imuroinut. Ei kuulemma, hänelle kuului vain pillerien laskeminen, ystävä kertoi.

”Meitä on kyllä varsinainen onni kohdannut. Siitä haluamme esittää teille kaikkein lämpimimmät kiitokset. Ja samalla kertoa, mitä vaikeuksia veteraaneilla voi olla pelkästä tiedonpuutteesta. Vasta nyt saimme Tanjalta kuulla hänen työnantajastaankin.”

Palismaat ehtivät iloita Tanjan vierailuista avustajatoiminnan puitteissa vuoden 2014 tammikuun loppuun, jonka jälkeen Tanjan määräaikainen työsopimus päättyi. Nyt Enontekiölle etsitään lisää avustajia, avustettavia alueelta löytyy parikymmentä.

Marjatta kertoo, että he ottaisivat mielellään uuden avustajan helpottamaan heidän arkeaan. Ensimmäisestä avustajasta heille jäi hienot muistot.

–  Tanja oli positiivinen, reipas ja iloinen. Kympin tyttö, Marjatta kertoo puhelimessa.

 Teksti on julkaistu Sotainvalidi-lehdessä 1/2014

Teksti: Marja Kivilompolo, kuvat: Pirita Palismaa

24_Tanja leipoo
Palismaat kehuvat Tanjaa tehokkaaksi ja iloiseksi avustajaksi.



Palaa otsikoihin