Toimintaa rahoittavat monet tahot

Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoiminnan tukihanke koordinoi koko hanketta ja toimii sateenvarjona vuoden 2016 alusta 13 alueelliselle hankkeelle, joista kaksi on järjestön omarahoitteisia hankkeita. Veljesliiton hallinnoima tukihanke sai vielä vuoden 2012 loppuun rahoituksen suoraan työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM).

Ministeriön tuki kohdentui lähinnä projektijohtajan ja -sihteerin palkkaukseen sekä avustajien perus- ja jatkokoulutusten järjestämiseen sekä muihin toimintakuluihin. Vuoden 2013 alusta alkaen tukihankkeen toiminnan kuluista on vastannut Sotainvalidien Veljesliitto omista varoistaan. Varat on käytetty projektijohtajan palkkaukseen, avustajien peruskurssien toteutukseen vuoden 2015 loppuun saakka sekä projektihenkilöstön työn ja työvälineiden kehittämiseen mm. järjestämällä neuvottelupäiviä projektihenkilöstölle.

Aluehankkeiden projektipäälliköiden ja muun projektihenkilöstön palkkakustannuksista vastaavat pääsääntöisesti alueelliset TE-toimistot myöntämämällä hankkeille projektitukea. Vuoden 2016 alussa kaikki avustajatoimintahankkeet eivät saaneet enää projektitukea. Kaksi hanketta lakkautui kokonaan ja kolmas yhdistyi toisen hankkeen kanssa. Lisäksi kaksi hanketta jatkoi toimintaa omilla varoilla.

Rahoittajana Te-toimistot määrittävät alueprojekteille työllisyystavoitteet, joihin hankkeen tulisi kyetä vastaamaan. Hankkeiden rahoituspäätökset arvioidaan vuosittain, vaikka alustavat hankepäätökset ovatkin useimmiten kolmivuotisia. Vuonna 2013 ELY-keksusten myöntämän projektituen osuus 16:sta aluehankkeelle ja näiden noin 35 työntekijän palkkaukseen oli valtakunnallisesti 1,5 milj. euroa. 

Avustajien palkkaukseen TE-toimistot myöntävät palkkatukea, jonka suuruus riippuu avustajan ns. työvoimapoliittisesta statuksesta, eli siitä millä työvoimapoliittisella tuella hänet on palkattu. Vuonna 2013 palkkatukien osuus valtakunnallisesti oli noin 3,5 milj. euroa.

Järjestöt osallistuvat resurssiensa mukaan

Sotainvalidien Veljesliitto täydentää hankkeen rahoituksen omavastuuosuuksia. Tämän lisäksi Veljesliitto tukee aluehankkeita noin 800 000 eurolla vuosittain toiminnan järjestämisessä ja jäsentensä tukemisessa.  Tuosta summasta osa kohdentuu sotainvaliditalouksien asiakasmaksujen kompensoimiseen.

Koko hankeen ajalta (1998–2013) Veljesliitto on tukenut omista ja tuki- ja perinnesäätiön varoista avustajatoimintaa yli 10 milj. eurolla. Osa tuesta on kuitenkin kohdentunut kaikkiin veteraanijärjestöjen jäseniin järjestötaustasta riippumatta.

Sotainvalidien Veljesliiton osastojen sekä piirien käyttämän tuen lisäksi muiden veteraanijärjestöjen Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton piirit sekä paikalliset osastot ja yhdistykset osallistuvat oman varallisuutensa mukaan omien jäsentensä asiakasmaksujen tukemiseen. Järjestöjen alueellisen tuen osuus vuonna 2013 oli yhteensä vajaat 580 000 euroa.

Veteraanivastuu tukee noin 100 000 euron avustuksella aluehankkeiden työllistämistoimintaa. Joillakin alueilla veteraanijärjestöt ovat päättäneet antaa paikallisen veteraanivastuukeräyksen varat avustajatoiminnan käyttöön. Näin toiminta kohdentuu tasapuolisesti kaikkiin veteraaneihin, ja kotona selviytymisen tuki nähdään iäkkäiden veteraaniemme keskuudessa monesti yhtenä tärkeimmistä avustuksen kohteista. Monikaan ei jaksa enää lähteä kodin ulkopuoliseen kuntoutukseen, retkille tai virkistyspäiville. 

Viime vuosina hanke on saanut tukea myös Kaatuneidne Muistosäätiöltä sekä Rosvopaistitilaisuudessa järjestettyjen arpajaisten myyntituottoja.

Kuntien antama tuki palautuu takaisin

Monet kunnat tukevat taloudellisesti aluehankkeita avustajien palkkaamiseksi, eli ne tukevat omia kuntalaisiaan ja heidän työllistymistään. Tuki voi olla kuntatukea tai kuntalisää, jolla kompensoidaan avustajan palkkakustannuksia. Vuonna 2013 kuntien tuki oli vaakunnallisesti yhteensä 1,2 milj. euroa.

Avustajatoiminta auttaa omalla toiminnallaan kuntia niin pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa kuin vanhusten hoidossa. Avustajatoiminta täydentää kunnallisia ja yksityisiä kotihoitopalveluja ja edistää kuntalaisten kotona selviytymistä, mikä vähentää paineita laitoshoitoon. 

Parhaimmillaan pitkäaikaistyöttömät kouluttautuvat ja työllistyvät hankkeen aikana tai heti sen jälkeen aloille, joilla on työvoimapulaa kuten esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan tehtäviin. Pitkällä tähtäimellä toiminta vähentää näin kuntien menoja ja tuo verotuloja.

Asiakasmaksu

Asiakasmaksulla katetaan ne toiminnasta aiheutuneet kulut, joita kukaan muu ei korvaa. Avustajatoiminta on järjestöjen vapaa-ehtoisesti toteuttamaa palvelua, jota pyritään järjestämään niin kattavasti kuin voidaan. Periaatteena on, että toiminta ei tuota voittoa eikä tappiota.

Asiakasmaksu pyritään pitämään niin alhaisena kuin toiminta sen sallii, sillä usein veteraanimme, erityisesti veteraanien lesket ovat hyvin pienituloisia henkilöitä. Vuonna 2013 asiakasmaksujen osuudeksi jäi valtakunnallisesti noin 2,2 milj. euroa.